Viime aikoina yksi eniten pinnalla olevista keskustelunaiheista ovat olleet nollatyösopimukset. Tuoreen tutkimuksen mukaan viime vuonna nollasopimuksella työskenteli keskimäärin noin 83 000 palkansaajaa. Se on neljä prosenttia kaikista palkansaajista. Yleisimpiä nollasopimukset ovat nuorten keskuudessa - yhteensä nollasopimuksella työskennelleistä noin puolet oli alle 25-vuotiaita ja 65 prosenttia alle 30-vuotiaita. Naisten osuus oli 57 prosenttia.*

Aihe on herättänyt tunteita sekä puolesta että vastaan. Keskusteluja ja kirjoituksia on nyt leimannut jo niin tutuksi tullut klassikkoargumentointi, vastakkainasettelu. Tämä kulma ei valtakunnan keskusteluissa ole harvinaisuus, mutta nyt asiasisältö on niin yrityksemme ytimessä, että haluaisimme tulla mukaan keskusteluun. 
Nollatyösopimus tarkastelee työntekemisen ja -antamisen kenttää hyvin kapeasta näkökulmasta. Onko nollatyösopimus siis hyvä vai huono? Jos vastaisimme tähän kysymykseen mutkat suoriksi vetäen, olisi vastauksemme: huono.

Avaamme tätä näkökulmaa hieman pintaa syvemmältä.
Mielestämme siinä, että työntekijät saisivat tehdä töitä joustavasti, ei ole mitään huonoa. Nollasopimuksissa järjettömintä ovat sen sijaan työnantajan rakenteet, jolla estetään tekijöitä tekemästä työtä ja oppimasta lisää.

 

Yhteiskunnan, yritysten ja yksilöiden kannalta kaikkein tärkein ja kehittävin tekijä on oppiminen.

 

On varmaa, että ihminen oppii eniten tekemällä töitä ja soveltamalla oppejaan kokemuksiin ja kehittämällä toimintatapojaan tämän kehän seurauksena. On varmaa, että yritystä viedään eteenpäin vain motivoituneilla tekijöillä, jotka kehittyvät jatkuvasti. On myös varmaa, että yhteiskunta kukoistaa kun ihmisillä on töitä, joissa saa oppia ja kehittyä, joka taas synnyttää hyviä yrityksiä, jotka taas vuorostaan kehittävät yhteiskuntaa eteenpäin.

Kaikki rakenteet, jotka estävät työllisyyden ja kehityksen kehän syntymistä, ovat kuin termiittejä, jotka lahottavat yhteiskuntaa ja syövät sen omia jalkoja sisältäpäin lisäten näin entisestään tyytymättömyyttä ja epävarmuutta.
Haluamme ravistella nollasopimuskeskustelua ja tuoda siihen mukaan uusia näkökulmia; siirrytään pois vastakkainasettelusta ja tuodaan tilalle aitoa pohdintaa asioiden monista aspekteista ja niiden kehittämistä. 
Nollasopimuksessa hyvää on jousto. Yritys lupaa tarjota työtä joustavasti. Nollasopimuksessa huonoa yrityksen yksinoikeus omistaa tekijä ja kohdella heitä mielivaltaisesti. Minkä yrityksen etu tällainen voi olla? Tekijä, joka ei ole täysillä sitoutunut omista ehdoistaan ja haluistaan, ei vie yritystä eteenpäin.

 

Konkreettinen ratkaisuehdotuksemme yrityksille ja tekijöille on seuraavanlainen:

 

Tekijät

Ottakaa haltuun oma elämänne. Älkää olko lastuna laineilla, vaan sisäistäkää myös vapautenne valita. Olkaa aktiivisia ja hakekaa töitä omaan tarpeeseenne. Kysykää itseltänne, mikä osaaminen minua kiinnostaa ja miten voisin siinä kehittyä. Etsikää paikkoja, jossa voitte kehittyä ja antakaa itsestänne kaikki juuri sillä hetkellä.

Työnantajat

Työllistäkää motivoituneita tekijöitä ja tarjotkaa heille mahdollisuus oppia ja kehittyä. Älkää tuijottako pätevyysvaatimuksia pilkuntarkasti, vaan palkatkaa potentiaalia. Älkää yrittäkö omistaa ketään ja hankaloittaa oppimista. Jos tekijä on teillä aidosta halusta kehittämässä yritystänne, se on yrityksenne etu. Tarjotkaa työtä, jos sitä on tarjolla ja antakaa tekijöiden liikkua ja kehittyä. Näin yrityksenne saa uutta osaamista ja mahdollisuuden kehittyä.

 

Työnantajia ei olisi ilman tekijöitä ja tekijöillä ei olisi tehtävää ilman työnantajia.

 

Laitetaan siis egot syrjään ja ryhdytään hommiin. Yhteiskunta voi olla tässä tukena tai esteenä. Valintoja on tehtävä ja erilaisia malleja kokeiltava. Vain näin voimme tutkia mikä olisi kaikille paras vaihtoehto - senhän on oltava meidän kaikkien tahtotila!


*Lähde: MTV:n uutinen 5.3.2015 http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nollatuntisopimus-jo-yli-80-000-palkansaajalla/4842822

Comment